Mielipidekirjoitus on julkaistu Kymen Sanomissa ja Kaupunkilehti PK & Ankkurissa 21.1.2025.
Saku Sorsa nostaa kirjoituksessaan (Kymen Sanomat 16.1.2025) esiin kulttuurin rahoitukseen liittyviä lukuja, mutta unohtaa mainita kulttuurin ja taiteen laajamittaiset hyödyt. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että kulttuuri ja taide edistävät terveyttä ja hyvinvointia sekä ennaltaehkäisevät ja kuntouttavat monenlaisia terveydellisiä ongelmia. Näiden vaikutusten rahallista arvoa on vaikea mitata, mutta ne näkyvät muun muassa pienentyneinä sosiaali- ja terveysmenoina sekä ihmisten elämänlaadun paranemisena.
Kulttuurilla on myös itseisarvo, joka ulottuu taloudellisten käsitteiden ulkopuolelle. Taide ja kulttuuri heijastavat yhteiskuntamme arvoja, tarjoavat tilaa kriittiselle ajattelulle ja edistävät yhteisöllistä osallisuutta. Pelkän tulosvastuullisuuden korostaminen kulttuuritoiminnassa kaventaa sen mahdollisuuksia, sillä kaikkia kulttuurin hedelmiä ei voida mitata tulevana rahavirtana. Onko esimerkiksi lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksista syntyvä ilo ja oppiminen alisteista sille, tuottaako se suoraan taloudellista voittoa? Ei tulisi olla.
Sorsa korostaa kirjoituksessaan, kuinka kulttuurille ohjatut resurssit ovat aina ”poissa joltakin muulta”. Tällainen nollasummapeli-ajattelu ei huomioi kulttuurin laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Kotkan kaltaisessa kaupungissa kulttuuripalvelut tuovat elinvoimaa ja houkuttelevuutta sekä luovat työpaikkoja, jotka synnyttävät paikallista taloudellista toimeliaisuutta.
Kulttuuri kuuluu kaikille, mutta sen toteutuminen vaatii riittäviä resursseja. Rahoituksen turvaaminen ei ole etuoikeus, vaan edellytys tasa-arvoiselle, elinvoimaiselle ja hyvinvoivalle yhteiskunnalle. Kulttuuri ei ole luksusta, kulttuuri on osa tasapainoista arkea.
Emmi Inberg
Kirjoittaja on Kotkan hyvinvointilautakunnan jäsen